tiistai 15. syyskuuta 2015

Mitä huominen ottaa antaa, sitä tänään vielä et voi kantaa

Kirjoittelin joskus edellisessä elämässä mindfulnesista. Tuon jälkeen en ole suuremmin siihen perehtynyt, mutta tätä yhtä harjoitusta olen huomaamattani soveltanut elämässä.
Oltiin ajelemassa Pohjoisesta takaisin kotiin ja huomasin kuinka tulevan viikon työt sekä väsymys tekivät minusta todella kiukkuisen ja ahdistuneen. Asioiden koko aikainen päässä kelaaminen uudestaan ja uudestaan ei auttanut tilannetta. Sitten ajattelin, että minun täytyy palauttaa itseni hetkeen ja unohtaa asiat joihin en juuri silloin voinut mitenkään vaikuttaa. 

Mainitsemassani mindfulness harjoituksessahan siis juotiin aamukahvi/tee täysin tietoisesti. Autossa istuessani minä tein itseni täysin tietoiseksi tiestä, jota pitkin auton renkaat pyörivät. Tuijotin sen väriä, sen hassuja kiemurtelevia viivoja, kuuntelin kuinka sen ääni vaihtui renkaiden alla. Oloni keveni ihan oikeasti puolella. Hetken kuluttua olin paljon paremmalla mielellä, ja vapautunut hetkellisesti stressistä ja ahdistuksesta.

Suosittelen toisinaan palauttamaan itsensä hetkeen, jos tuntuu että ajatukset ovat tulevissa haasteissa tai muuten vain siellä jossakin mikä on ajankohtaista vasta huomenna tai ensi viikolla. Mindfulness ihan oikeasti toimii, itselleni oli hurjan helpottavaa huomata miten omaa mieltään pystyy keventämään keskittymällä muutaman minuutin johonkin mitä sillä hetkellä ympäriltään löytää. Toivottavasti muistan tämän jatkossakin, ja osaan pysäyttää liian hurjaa vauhtia eteenpäin juoksevan mieleni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti