Aamun jooga ja syvärentoutushetken jälkeen heräsin lattialta sohvatyynyn kuvio poskeen painautuneena.
Olo on nuhjuinen, eikä opparin kirjoittaminen tunnu etenevän.
Yritän muodostaa julkaisukelpoisia lauseita, tietämättä kunnolla edes että mistä olen kirjoittamassa.
Kaikki on sellaista sekavaa tahmaa, eikä siitä löydy selkeää alkua tai loppua.
Olen jossakin välimaastossa,
koitan pyristellä eteenpäin,
ja ehkä joskus löydän sen kohdan,
josta alkaa opparini kirjoitus.