Kun ajatukset karkaavat tästä hetkestä tulevaan,
ja unohdan hengittää.
Ne ovat kuitenkin vain lyhyitä välähdyksiä,
eivät oikeastaan enää lähelläkään totuutta.
Ne menevät ohitse.
Elämä on karannut kevääseen kuin varkain.
Harjoittelua, ja koko opintoja, on jäljellä muutama hassu viikko.
Valon määrä on lisääntynyt ja tehnyt television katselusta hankalaa.
En tiedä odotanko kesää,
tai mitään.
En osaa tai uskalla suunnitella,
ja elämä tapahtuu siitäkin huolimatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti