Minä uskon, ja vakaasti toivon, että voin päivä päivältä paremmin.
Että jokaisessa tulevassa päivässä on aina vähän vähemmän pelkoa, vähän vähemmän ahdistusta.
Että tulevina päivinä voin lopulta pikkuhiljaa rakentaa uudelleen luottamuksen elämään, luottamuksen siihen että oma mieleni kantaa minua.
Oletettavasti en syyttäisi itseäni, jos sairastuisin syöpään tai vaikka diabetekseen. Mutta siitä sen sijaan syytän, että en onnistunut pitämään ahdistustani kurissa. Aivan kuin sekään välttämättä olisi ihmisen itsensä käsissä ja päätettävissä.
Tämä on se elämä, joka minulle on jaettu.
Ja tästä minä haluan tehdä itselleni mahdollisimman hyvän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti