Ikäero parisuhteessa

Ikä on vain numeroita ja eihän sillä mitään merkitystä ole. Silti jos nainen on vanhempi, on pariskuntaa helppo katsoa kieroon. Tai jos ikäeroa on yli kymmenen vuotta, tai kymmeniä vuosia, tilanne menee ulkopuolisen mielestä vaikeasti ymmärrettäväksi. 

Meillä on poikaystäväni kanssa ikäeroa kuusi vuotta. Harvoin sitä tulee ajateltua, koska oikeastaan sitä ei huomaa. Siinä mielessä meillä on toki ihan erilaiset elämäntilanteet, että toinen on ollut monta vuotta työelämässä ja toinen vasta etsii paikkaansa. Ajatusmaailmoissa se ei silti nouse pintaan niin, että aiheuttaisi suuria näkemyseroja. On tietysti hurjaa ajatella poikaystäväni muistavan sellaisia tapahtumia, jotka ovat sattuneet ennen syntymääni. Tai että kun minä olen ollut pieni ekaluokkalainen, on hän ehtinyt käydä koulua jo monta vuotta.

Eniten ikäeromme ja erilaiset elämäntilanteet kuitenkin nousevat esille kaveriporukoita vertailemalla. Poikaystäväni kaverit ovat työelämässä, minun kaverini opiskelijaelämässä. Siinä missä poikaystäväni kaverit ovat naimisissa ja ehkä myös perheellisiä, suurin osa minun kavereistani on sinkkuja. Poikkeuksia löytyy toki suuntaan ja toiseen, mutta kyllä meistä silti poikaystäväni on se jolla kummilapsia on jo enemmän kuin tarpeeksi ja minä taas olisin iloinen jos olisi edes se yksikin. Tai jos nyt ensin vaikka sitten niitä hääkutsuja odotellessa...

Sinänsä huvittavaa miten ihmiset ympärillä ovat ne, joiden ansiosta olen ymmärtänyt mitä tarkoittaa kuuden vuoden ikäero. Eihän sillä iällä niin väliä, pääasia että toisen kanssa on hyvä ja onnellinen olla.