En ole mikään maailmanmatkaaja, tai en ainakaan tähän päivään mennessä ole koskaan ajatellut niin. On helpompaa jäädä vain kotiin, ei tarvitse pelätä katoavansa suureen maailmaan tai stressata pakkaamisesta ja aikatauluista.
Ja nyt minä olen sitten lähdössä matkaamaan maailmalle, junailemaan pitkin Saksaa ja lopulta Pariisiin. Olen menossa, ihan oikeasti olen menossa. Näen paikkoja joissa en ole koskaan käynyt, koen jotain sellaista jota en ole koskaan ennen uskaltanut edes ajatella.
En silti ole kovinkaan kauhuissani, koska olen löytänyt ihmisen jonka vierellä minun on turvallista olla. Ei tarvitse pelätä katoavansa suureen maailmaan, ei tarvitse eksyä yksin uusille kaduille.
En ole enää yksin maailmaa vastaan, nyt meitä on kaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti