Tuntuu kuin en olisi läsnä.
Näen ihmisiä, kosketan ihmisiä, silti he ovat niin kaukana.
Herään aamulla, vaellan läpi päivän,
seuraavana päivänä en osaa enää kertoa mitä oikein eilen tein.
Tiedän eläneeni, kokeneeni ja olleeni.
Silti en ole läsnä.
Olen jossakin tulevassa,
olen vieraan kaupungin kaduilla,
yksin oudossa asunnossa,
kaukana kotoa.
Mietin onko kouluun pitkä matka,
onko minulla siellä pyörä,
missä on lähikauppa.
Yritän nähdä sellaista, mitä ei ole vielä olemassakaan.
Ja kun mieleni vaeltaa tulevassa,
en ole läsnä tässä hetkessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti