Tunnen sen kasvukipuina mielessä ja lihaksissa.
Yritän muuttaa elämäni suuntaa, ottaa enemmän vastuuta itse.
Kurkotan kohti vapautta, kuin nuori koivu ojentelen oksiani.
Kasvuni tiellä on esteitä, toisinaan tekisi mieleni vain luovuttaa.
Mutta luovuttaako koivu, jos sen kasvun tiellä on esteitä.
Se raivaa tien juurilleen vaikka läpi harmaan kiven.
Minäkin raivaan itselleni tietä kohti omaa osoitetta ja pyykkikasaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti