Palautin juuri viimeisen koulutehtävän, jonka olin sopinut itseni kanssa tekeväni ennen kuin jään joululoman viettoon. Olo on aika tyhjä, mutta samalla ylpeä. En todella syyskuussa uskonut, että jäisin joululomalle tällaisessa tilanteessa. Arvelin, että en saa koko syksynä mitään aikaan, koska kontaktiopetusta ei ole.
Tämä on ollut aikamoinen vuosi ja aikamoisen vuoden aikamoinen syksy. Olen luonut itselleni uudenlaiset omat rutiinit. Ja niiden avulla olen jopa alkanut nauttia tästä, päivittäisestä yksin kotona puurtamisesta. Aamuisin ei tarvitse kiirehtiä työpaikalle. Hommat voi aloittaa kotona sitten, kun on ensin joogannut ja lempeästi saanut itsensä hereille.
Nyt hiljennyn joululoman viettoon, mitä se sitten ikinä tässä elämässä tarkoittaakaan. Blogi on ollut hiljainen koko syksyn. Ehkä löydän lomalla kirjoitusintoa, uutta luovuutta, jotakin. Ehkä tänä jouluna saan nauttia siitä sisäisestä rauhasta, jota jo viime joululta kovasti toivoin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti