Luottamus elämään,
siihen että se kantaa,
kasvaa hiljalleen.
Olen onnistunut tarkastelemaan tuntemuksia ulkopuolisena tarkkailijana,
en enää ole niin täysin niiden vietävissä.
Se on suuri askel elämässäni.
Vaikka edelleen tuntuukin pahalta huomata joutuvansa tietyistä tapahtumista epätasapainoon,
on tasapainon tavoittaminen joka kerta hieman helpompaa ja pienemmän vaivan takana,
tiedän että keinoja on.
Täytyy olla kiitollinen pienistäkin askelista eteenpäin,
ja osata antaa itselleen aikaa toipua kaikessa rauhassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti