Hei sinä,
joka heräät aamuihin vakuuttaen itsellesi "minulla ei ole mitään hätää". Sinä joka itket elämäsi merkityksettömyyttä, sitä ääretöntä tyhjyyttä. Sinä joka palaat kotiin muistoissa monen monta hymyä ja kaunista hetkeä mutta tuntien pohjatonta yksinäisyyttä, tietäen että edessä on taas vain loputtomasti yksin vietettyjä hetkiä.
Sinä mietit yksin valvottuina yöntunteina "milloin minun elämästäni tuli tällaista, milloin minä kadotin suunnan, milloin löydän sen taas, mitä minä teen väärin, miksi minä en ikinä riitä, miksi en osaa olla onnellinen, miksi en vain osaa elää tätä elämää.".
Hengitä syvään, lakkaa murehtimasta, lakkaa yrittämästä. Sinä olet hyvä, sinä olet hyvä juuri noin. Sinä riität vaikka joskus sinusta tuntuu, että maailman paino ja itsenäistymisen tuoma vastuu ovat liikaa. Sinussa ei ole mitään väärää, ei ole väärin tuntea pelkoa ja ahdistusta muista mitättömiltä tuntuvista asioista jos ne ovat sinusta suuria. Sinä osaat elää, sinä elät elämää juuri sillä tavalla kuin itse parhaaksi näet. Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa elää, tapoja on yhtä monia kuin ihmisiä. Tulet kyllä löytämään oman tapasi, sen oman tiesi joka juuri nyt tuntuu olevan kateissa.
Sinä joka omistat maailman kauneimman hymyn, hymyile. Ole kiltti itsellesi, lakkaa soimaamasta itseäsi. Anna itsellesi aikaa, anna maailmalle aikaa. Muista että olet korvaamattoman arvokas juuri sellaisena kuin olet. Erilaisuus on rikkautemme. Ole ylpeästi juuri sellainen kuin olet. Herkkä ja hieman eksyksissä.
Tärkeintä on kun muistat tämän: Lakkaa siirtämästä onnellisuuttasi tulevaisuuteen. Onnellinen nyt, onnellinen tässä hetkessä. Joka päivä voi olla juuri sellainen kuin sinun mielestäsi hyvän päivän kuuluu ollakin. Tee päivistäsi elämisen arvoisia, sano itsellesi sinä olet hyvä sinä olet kaunis sinä olet arvokas. Uskalla elää ja rakastaa. Pienet asiat tekevät onnen, keskity niihin. Jonakin päivänä ehkä huomaat, että ne olivatkin suuria.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti