Ihailin auringonlaskua, tyyntä veden pintaa.
Katselin peilistä lihasteni pumppaavaa liikettä, niissä on elämää.
Tänään jo kuudelta aamulla sammuivat katuvalot,
ja minä ihmettelin että miten ihmeessä ne jo niin aikaisin.
Kaupungin kaduilla pölisi, oli suussa narskuvaa hiekkaa.
Maailma kaipaa valoa,
ja linnut - ne lentävät niin kuin ennenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti