Minä istun ja kuuntelen,
kuinka maailma ympärillä juoksee,
kuinka istuinluuni painautuvat kohti lattiaa,
kuinka lihakset selässäni valittavat kipuaan.
En ole ennen ollut yhteydessä kehooni,
oikeasti ja vahvasti,
en ole kuunnellut sitä oikeastaan yhtään.
Nykyään minä kuulen,
pysähdyn kuuntelemaan,
suoristan rankani,
hengitän.
Voisin vain olla,
istua ja kuunnella,
liikuttaa kehoani lempeästi,
aistia tuntemuksia ympärillä.
että sisältäni löytyy näin paljon rauhaa,
voimaa ja valoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti