Olen aina tiedostanut ettei ketään voi vannottaa pysymään vierellä ikuisesti. Eihän kukaan voi luvata elävänsä ikuisesti, kun päivämme ovat määrätyt.
Silti, silti minä olisin halunnut tänään lähettää viestin kauas sinne jonnekin "lupaakin sitten tulla elävänä takaisin".
Tänään jälleen ymmärsin, että kun ei se aina ole ihmisestä itsestään kiinni.
Minäkin olen muutamat kerrat kadulla kävellessäni katsonut vastaantulijoiden tylyjä kasvoja ja miettinyt että kuka tahansa heistä voisi milloin vain vetää aseen taskustaan ja ampua minua suoraan rintaan. Ihan vain siksi, että heillä on huono päivä ja minä satun olemaan siinä sopivasti, onnettomasti väärässä paikassa väärään aikaan. Niin helposti ihminen voi päättää milloin jonkun toisen elämä päättyy.
Mitä kertoo maailman tilanteesta se, että tuollaisia ajatuksia edes tulee mieleeni?
Miksi maailmassa täytyy olla niin paljon pahuutta ja turvattomuutta?
Juuri nyt en pysty pelastamaan koko maailmaa, sen sijaan rakastan lähimmäisiäni entistäkin enemmän ja pyydän siunausta tämän maailman ihmisten elämiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti