Ne tekee diagnoosin, että sua ahdistaa

Tiedän olevani herkkä ihminen.
En tiedä olenko lapsena saanut tarpeeksi ymmärrystä herkkyydelleni, vaikka toki muistankin että usein etsin turvallisen sylin liian hurjien leikkien sijaan. Eikä minua kai koskaan erityisemmin patistettu leikkimään, mutta toisista se oli tylsää etten halunnut osallistua niihin heidän mielestä hauskimpiin leikkeihin.

Muistan pienenä kuinka pahinta juhlissa oli erikseen aseteltu lastenpöytä, en saanutkaan mennä äidin viereen istumaan. Enkä edelleenkään nauti esim häihin tehdyistä istumajärjestyksistä. Joku muu päättää mihin minun täytyy istua, vaikka todellisuudessa haluaisin istua sen tutuimman ihmisen vieressä ja näin ollen huomaamattomasti piiloutua sen toisen läheisyyteen.

Nykyään tälle kaikelle on annettu nimi: Erityisherkkyys- HSP. Koska niin nykyään tehdään, kaikelle mahdolliselle annetaan nimi. Meillä on nimi jokaiselle eri seksuaaliselle suuntautumiselle, ihmisille jotka tuntevat olevansa eri sukupuolta kuin mihin ovat syntyneet. Nykyään meillä on nimi kaikelle sellaiselle, jota ennen ei ehkä edes kyetty nimeämään.

Toki asioiden nimeäminen helpottaa niiden ymmärtämistä. Niin asianosaisten kuin ulkopuolistenkin on helpompi ymmärtää, kun voi nimetä kaiken sen miten käyttäytyy tai miten tuntee. En silti oikein tiedä haluaisinko diagnosoida luonnettani tai itseäni sen enempää.

Erityisherkkyydessä on toki paljon sellaista mikä aivan varmasti pätee minuun. En silti ole vakuuttunut, että haluaisin mahdollisimman paljon tietoa aiheesta tai lukea niitä monia kirjoja. Jos nyt lukisin kirjan aiheesta erityisherkkyys, en haluaisi vain niellä kaikkea mitä siitä sanotaan ja sillä tavoin tehdä hyväksyttäväksi tapojani joista en pidä. Jos kirjan mukaan erityisherkille on ok, että isot tapahtumat ovat hankalia ja ihmispaljous ahdistavaa, saattaisin vain lakata käymästä sellaisissa. "Ei minun tarvitse, koska olen erityisherkkä ihminen ja sellainen vain turhaan stressaa minua".

Tiedostan olevani herkkä, ehkä jopa erityisherkkä, mutta en todellakaan halua antaa sen hallita elämääni. Uskon, että pystyn karistamaan sitä hieman itsestäni näkemällä maailmaa ja kokemalla asioita, jotka tuntuvat ajatuksena epämukavilta mutta ovatkin todellisuudessa ihan älyttömän hienoja. Viimeisien kuukausien aikana olen kokenut ihan tajuttomasti hienoja juttuja, ja siksi uskon että herkästä luonteestani huolimatta voin saada tältä elämältä paljon hyvää.