Tämän viikon torstai tuo eteeni tilanteen, jollaisia kammoan yli kaiken. Uusi tilanne, jonka kulusta minulla ei ole minkäänlaista käsitystä. Tiedän vain mihin kellon aikaan minun on oltava paikan päällä. Koska olen aivan erityisen lahjakas stressaamaan, tämä viikko ei tule olemaan mitenkään erityisen mukava.
Olen kuitenkin miettinyt erilaisia tapoja selviytyä, tällä hetkellä niitä on kaksi.
Tapa 1: Aloitan jokaisen aamun katsomalla peiliin ja sanomalla itselleni "tästä päivästä tulee ihan hyvä, sinulla ei ole mitään hätää, kaikki menee hyvin". Ehkä saan itseni torstaihin mennessä jopa uskomaan näihin sanoihin.
Tapa 2: Tämä on sitten se ei niin positiivinen ja luottavainen näkemys asiasta. Eilen illalla kun uni ei millään tullut silmään ja ajatukset pyörivät torstaissa, mietin että mitäpä jos vain valvoisin yöt ja torstaina olisin niin kuolemanväsyneessä kunnossa etten jaksaisi enää edes tajuta mihin olen menossa tai mitä tapahtuu. Ei ehkä niin kovin fiksua, mutta voisihan se silti toimia.
Ehkä parasta olisi vain keskittää ajatuksensa mukaviin juttuihin, ennen ja jälkeen sen pelottavan tuntemattoman. Se kun ei siitä mihinkään katoa, tai ajattelemalla miksikään muutu. Ja ihan muutaman päivän päästä olen jo paljon viisaampi, eikä minun tarvitse enää stressata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti