Kysyin tänään itseltäni, että mikä mahtaa olla elämäni tarkoitus. Mikä on syynä sille, että elän juuri tällaista elämää ja juuri tällaisena ihmisenä. Koska välillä tuntuu ettei missään ole mitään järkeä.
Kysymyksenä elämän tarkoituksen pohtiminen kuulostaa jokseenkin melankoliselta. Tai heti sitä alkaa pohtia, että ei kai tämmöistä voi ääneen kertoa miettineensä. Luulevat vielä, että olen masentunut ja näen elämäni merkityksettömänä. En tosin tiedä, ehkä olenkin, tai sitten se on vain tämä syksy.
En kuitenkaan voi uskoa, että tarkoitukseni tässä maailmassa olisi yrittää vain selvitä liian heikolta tuntuvan mieleni kanssa. Kaiken tarkoitus ei voi olla vain siinä, että yritän pitää kasassa ahdistuvan ja kaikkea pelkäävän mieleni. On oltava jotain muuta, johon minun pitäisi käyttää se energia, jonka nykyään käytän kyseisiin toimintoihin.
Mitä minä haluan olla? Mikä tekee elämästäni merkityksellisen tuntuista? Mikä on se juttu, jota varten elän?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti