Eilen tuli pohdittua elämää suurempia kysymyksiä, kuten luopuako harvinaisesta sukunimestään naimisiin mennessä vai pitääkö siitä kiinni kynsin ja hampain kauhistuttavan yhdysnimen varjolla. Vaikka sen minä olen kyllä päättänyt jo aikaa sitten, että yhdysnimeä en tahdo ottaa. Ehkä se on vanhanaikaista, mutta jotenkin yhteinen sukunimi tekee mielestäni perheen. Jos menee naimisiin, kaupan päälle vähän niin kuin kuuluu nimenvaihto. Toisaalta voihan sitä aina kokeilla onneaan, jos mies sattuisikin haluamaan harvinaisemman sukunimen.
Ollaan lähdössä reissuun sunnuntaina ja jotakin pitäisi matkalaukkuun saada pakattua. Luvassa on useampi yö laivassa, joka ei kuulu lemppariasioihini ja monia kilometrejä autossa istumista. Toisaalta myös aivan uusia maisemia ja varmasti paljon kuvaamisen arvoista nähtävää.
Reissussa menee reilu viikko ja sitten ainakin on jo ihan syksy. Eivätkä minun suunnitelmani näytä yhtään sen selkeämmiltä, ne tuntuvat olevan vain pelkkä maalisotku valkoisella seinällä.
Kahvitellaan kun tuut takas <3
VastaaPoistaJoo! <3
Poista