Uneni eivät oikeastaan ole pelottavia, mutta ne ovat olleet ihmeen levottomia.
Jonkinlainen ahdistuksen ilmapiiri ympäröi unieni maailmaa.
Olen saanut hermostoni rauhoittumaan, lakkaamatta päällä olevan taistele ja pakene reaktion katoamaan. Siinä mielessä voin olla rauhassa, paikallani, ihan vain olla. Eikä se pelota.
Mutta jotenkin. Ajatukseni juoksevat tulevassa. On opinnäyteseminaari ja sitten harkkapaikan löytäminen. Pitäisi valmistua ja sitten voisi pitää valmistujaiset. Haluaisin jo juhlia, mutta sitten kuitenkin käytän päiväni tuijottamalla wordia ja erinäisiä tiedostoja liittyen oppariin.
Totean olevani väsynyt, mutta en tiedä miten sitten voisin saada tarpeeksi lepoa. Miten laitetaan aivot pois päältä. Miten ajatellaan vain tätä hetkeä, eikä kaikkia niitä tuhansia asioita tulevaisuudessa. Miten hidastetaan, kun ajatukset ovat niin vauhdikkaita.
Luulin eläväni melko hidastunutta elämää. Rauhallistakin. Kehoni on eri mieltä ja nyt yritän selvittää miksi ja miten. Jos jotain olen oppinut, niin kuuntelemaan kehoani.
Nyt kysyn siltä: mihin on niin kamalan kiire koko ajan?
Kuulostaa tutulta! Oletko kokeillut mindfulnessia?
VastaaPoista