On päiviä jolloin kaikki on liikaa.
Tekisi mieleni vain maata lattialla, miettiä omaa hyödyttömyyttäni ja itkeä.
Suunnitelmia on paljon, mutta mikään ei etene.
En saa mitään aikaan, en saa mistään kiinni.
Voisin olla mitä tahansa ja sitten en kuitenkaan yhtään mitään.
Välillä haluan töihin, välillä takaisin koulunpenkille.
Oikeasti en tiedä mihin tarttua, ja se estää minua etenemästä.
Olen läpinäkyvää, eikä sellaisia huomata.
Just samoja fiiliksiä ollut :(
VastaaPoistaVoi ei, onpa ikävää :/ Halaus sinne <3
Poista