Kiitollinen

Heräsin yöllä painajaiseen. Niin paljon olen viime aikoina hokenut itselleni "ei mitään hätää", että unen läpikin löysin nuo kyseiset sanat. "Ei mitään hätää, istun vain hetken tässä" totesin, kun poikaystävänin heräsi ihmettelemään että mitäs nyt.

Hitaasti palasin takaisin aikaan ja paikkaan. Silloin olikin jo turvallinen kainalo odottamassa ja ihana mies joka sanoi "tuuhan tänne".

Siihen turvalliseen kainaloon kiitollisena käperryin ja siihen nukahdin. Näistä hetkistä syntyy kiitollisuus.