sunnuntai 6. syyskuuta 2015

You can't buy happiness but you can buy shoes, and that's kinda the same thing

Minuun iski kenkäkuume. Siinä se vain oli, ihan yhtäkkiä, mielikuva kopisevista koroista. Ja tämä oli yksi niistä minuun harvoin iskevistä kuumeista, joka ei mene pois muuten kuin tekemällä kenkähankinta. Niinpä etsin unelmieni kenkiä pitkin Joensuun kauppoja, ja totta kai ne löytyivät siitä yhdestä kaupungin kalleimmista kaupoista. Siinä sitten tuskailin unelmakengät jalassani, voinko maksaa näin paljon kengistä, voinko ostaa nämä vaikka en ole moneen kuukauteen tienannut ja se tärkein: mitähän se äitikin oikein sanoo. Hetken maltoin mieleni, mutta koska ajatus kengistä oli iskostunut mieleeni en enää saanut niitä pois mielestäni. Oli vain pakko saada ne vaikka hinta kirvelikin mieltä aikalailla.

Aleksi 13, 114,95e

Onneksi hyvät kengät maksavat itsensä ajan kanssa takaisin. Näillä on oikeasti hyvä kävellä, koska korko on sopivan matala. Kovinkaan usein en tee yhtä kalliita löytöjä, toisaalta näiden ostaminen on hillinnyt muuta ostelua. Sellaisen alessa olevan viiden euron mekon jälkeen on helppoa vaikka seuraavana päivänä ostaa jotain, koska eihän sitä viidestä eurosta köyhdy.
Ihan hetkeen en aio olla kenkiä ostamassa, toisaalta eihän sitä tarvitsekaan kun osaa ostaa itselleen mieleiset  hyvälaatuiset kengät ja on niihin tyytyväinen vielä vuodenkin päästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti