Huomasin taas sen saman lamaannuttavan tunteen vatsanpohjassa, kun tajusin että seuraava kuukausi on vasta lokakuu eikä marraskuu. Vielä toinen kuukausi tätä samaa, harmaita aamuja ja pimeitä iltoja. Ei se tosin marraskuussakaan sen erilaisempaa ole, paitsi silloin sekä aamut että illat ovat pimeitä.
"Päivien jylyä vasten,
olet perhosen kepeä lento,
sinun vartesi hento sormissani hengittää."
olet perhosen kepeä lento,
sinun vartesi hento sormissani hengittää."
Eilen kuvasin syksyä, oli sieniä ja sen sellaista. Aurinkokin oli. Ja hirvikärpäsiä totta kai.
Taas minussa on kaipuu laulaa.
Laulaa mieleni keveämmäksi, laulaa kaikki se jota en muuten itsestäni ulos saa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti