perjantai 25. marraskuuta 2016

Aurinko on energiaa

Viime päivät ovat olleet harmaita ja vesisateisia. Eilen illalla vesipisarat vaihtuivat valkoisiin hiutaleisiin ja minä suojauduin niiltäkin keltaisen sateenvarjoni alle.
Tänä aamuna uni katosi silmistä nopeammin kuin aikoihin. Viimeksi olen noussut varmaan lapsuudessa jouluaattoaamuihin yhtä suurella innolla. Sälekaihdinten välistä tuli valoa, ja se teki varjoja seinälle. Sydän hypähti ilosta; aurinko, voisiko se olla.

Olihan se, aurinko nousemassa taivaanrannassa, matalana kajona mutta kuitenkin. Ihan oikea aurinko, täällä taas. Edes hetken näiden synkkien päivien seassa. Edes hetken valoa ja iloa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti