Maailma ulkona on muuttunut sumuiseksi. Soitan spotifysta Scandinavian Music Groupia ja kuuntelen kylmiä väreitä, jotka juoksevat pitkin kehoani. Miten niin rumia asioita voikaan sanoa niin kauniisti, siinä kai kyseisen bändin hienous.
Leivoin persikkapiirakkaa, paitsi että heittäydyin hurjaksi ja vaihdoin persikat mandariineiksi. Niin hyvää.
Elän näitä päiviä miettien mikä on kaiken tarkoitus. Vaikka minulla nyt onkin kai jonkinlainen suunnitelma tulevaisuudesta ja päämäärä jota kohti pyrkiä, en silti aina tiedä miksi jaksan tehdä niin. Miksi herään aamulla, elän päivän ja menen takaisin nukkumaan. Voisi tietysti olla hieman tylsää, jos yrittäisi vain nukkua kaikki päivät. Varmaankin parempi siis vain nousta aamuisin.
Askeleet rappukäytävässä, musiikki väreinä ihollani, odotus milloin tulisi juna ja toisi rakkaan tullessaan. Odotusta hiljaisuudessa, ja kuuntelen tämän talon ääniä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti