Minulla on ristiriita kesän ja talven välillä. Toisaalta saan hurjasti energiaa siitä kun päivät pitenevät ja valo lisääntyy. Se laittaa mieleni seikkailemaan ja sisäisen kesäihmiseni heräilemään. Mutta sitten toisaalta inhoan valoisia öitä, sitä että kun yrität mennä nukkumaan on ihan liian valoisaa.
Ja niinä hetkinä alan kaivata syksyn ja talven pimeitä iltoja. Kun voi itse tuoda valoa maailmaan kynttilöillä tai koristevaloilla. Voi piiloutua pimeyteen ja nukahtaa turvassa sen keskellä. Ja sitten taas kuitenkin se pimeys vie minusta kaiken energian. Tekee elämästä selviytymistä, laittaa minut raahustamaan eteenpäin pelkkänä tyhjänä kuorena.
Voisinko saada kesän valon kaikkiin päiviin ja talven pimeyden kaikkiin öihin. Vaikka täytyykin myöntää, että onhan niissä valoisissa kesäöissä tietysti oma taikansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti