Olen nukkunut useamman tunnin, kuronut kiinni töissä valvottuja tunteja. Herätessä huomaan ulkona sataneen. Ja minä haluaisin vain tuntea sadepisarat kasvoillani ja raikkaan sateen jälkeisen ilman täyttävän keuhkoni.
En ole surullinen siitä, että aurinko ei enää paista. En millään lailla onneton. Kiitän sateesta ja sen tuomasta raikkaudesta.
Lyhyt urani kahvilantätinä on tullut onnellisesti loppuunsa. Nyt minä olen taas vapaa, enkä tiedä huomisesta juuri mitään. Jos huomennakin sataisi, ehkä voisin kurottaa parvekkeelta kohti virkistävää sadetta.
♥
VastaaPoista<3
Poista